Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksen muuttaminen
Miten asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä muutetaan? Lue selkeä opas hallituksen valmistelusta, yhtiökokouksen päätöksestä ja PRH-rekisteröinnistä.
Ennakoi tilinpäätös – pelasta kirjanpitäjä | Suomen Lakitilitoimisto
Kilpailukieltosopimuksiin tulossa lakimuutos 1.1.2022
Hallitus on antanut 12.11.2020 esityksen (HE 222/2020) työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja siirtyy sieltä täysistuntokäsittelyyn. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.
Esityksen pääasiallinen sisältö
Jos lakiesitys menee läpi sellaisenaan, työnantajan ei olisi mahdollista jatkossa enää sopia työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukieltoehdoista korvauksetta. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttäisi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä kuten tähänkin asti. Jatkossa työnantajalle aiheutuisi kilpailukieltosopimusten käytöstä korvausvelvollisuuden myötä merkittäviä kustannuksia. Työnantajan velvollisuus maksaa korvausta kilpailukieltosopimuksista koskisi kaikkia sopimuksia riippumatta niiden kestosta. Korvauksen määrä porrastuisi rajoitusajan perusteella; 1–6 kk:n rajoitusajalta korvaus olisi 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta ja yli 6 kk:n mittaisessa kilpailukieltosopimuksessa korvaus olisi 60 % työntekijän palkasta, korvauksen maksupäivä olisi sama kuin työntekijän palkanmaksupäivä työsuhteen aikana.
Esityksen mukaan työnantajalla olisi oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka aika olisi oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Enintään kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa irtisanomisaika olisi täten aina vähintään kaksi kuukautta. Työnantajan yksipuolinen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus lakkaisi sen jälkeen, kun työsuhteen irtisanomista tai päättämistä koskeva ilmoitus olisi annettu. Jos työntekijän työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää.
Siirtymäsäännökset
Ennen voimaantuloa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin vanhaa lakia yhden vuoden siirtymäaikana. Lainsäädännön siirtymäajan puitteissa ajalla 1.1.–31.12.2022 työnantajalla olisi oikeus panna täytäntöön sopimus suorittamatta lain perusteella määräytyvää korvausta, jos kilpailukieltosopimus on sovittu enintään 6 kk ajalle tai sanoa kilpailukieltosopimus yksipuolisesti irti ilman irtisanomisaikaa. Siirtymäajan jälkeen myös ennen 1.1.2022 solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin uusia säännöksiä.
Varautuminen muutokseen
Lakimuutoksen hyväksymisen myötä työnantajan, jolla on solmittuna kilpailukieltosopimuksia, on suositeltavaa ryhtyä toimenpiteisiin hyvissä ajoin ennen muutosten voimaantuloa. Kannattaa kartoittaa ne roolit, joissa jatkossa halutaan käyttää työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltoa. Kannattaa myös kartoittaa nykyinen sopimuskanta ja peilata sitä työnantajan tahtotilaan ja harkita sopimusten päivittämistä vastamaan tätä. Jatkossa rekrytoinnissa kannattaa arvioida tapauskohtaisesti onko kilpailukieltosopimuksen solminen perusteltua ja tarpeellista. Uusien kilpailukieltosopimusten tekeminen tulee tehdä harkiten sekä miettiä olisiko mahdollista tehdä kilpailukieltosopimusten sijaan esimerkiksi rekrytointi- ja houkuttelukieltosopimuksia. On kuitenkin huomattava, että sopimuksen luonnetta arvioidaan aina kuitenkin ensisijaisesti sen sisällön eikä otsikon perusteella. Tällä periaatteella oikeuskäytännössä esimerkiksi houkuttelukielto on joissain tapauksissa rinnastettu kilpailukieltosopimukseksi.
Muutokseen varautumisessa on syytä vielä huomioida, että lakimuutoksen käsittely eduskunnassa on vasta edessä eikä hallituksen esitystä ole vielä hyväksytty.
Facebook
Twitter
LinkedIn
Juha Tuominen
juha.tuominen@lakiekonomit.fi
040 562 6407
Lakitilitoimiston hallituksen puheenjohtaja