Työntekijän irtisanomisperusteet – muutokset 2026
Työsopimuslain muutos 1.1.2026 madaltaa irtisanomiskynnystä. Lue, milloin irtisanominen on asiallinen ja miten menettely ja velvollisuudet muuttuvat.
01.01.2026 Meri Luomalahti
Työsopimuslakiin tuli 1.1.2026 voimaan merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat työntekijän irtisanomiseen henkilöön liittyvällä perusteella. Keskeisin muutos koskee irtisanomisperustetta:
jatkossa irtisanominen edellyttää asiallista syytä, kun aiemmin vaadittiin asiallinen ja painava syy.
Muutoksen tavoitteena on madaltaa irtisanomiskynnystä, erityisesti pk-yrityksissä, joissa irtisanomiseen liittyvät oikeudelliset riskit ovat olleet suuria.
Taloudellisiin ja tuotannollisiin irtisanomisperusteisiin muutos ei vaikuta, niissä painavan syyn vaatimus säilyy ennallaan.
Aiemmin työntekijän henkilöön liittyvä irtisanominen edellytti olennaista ja vakavaa työsuhteeseen liittyvien velvoitteiden rikkomista.
Uuden sääntelyn mukaan irtisanomisperuste voi olla asiallinen, jos työntekijä:
rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan
toimii tavalla, joka vaikuttaa merkityksellisesti työsuhteeseen
Sanamuodon muutos heijastaa lainsäätäjän tavoitetta joustavoittaa työnantajan mahdollisuuksia puuttua ongelmallisiin työsuorituksiin, kuitenkaan poistamatta kokonaisharkinnan merkitystä.
Työsopimuslakiin lisättiin ei-tyhjentävä esimerkkiluettelo tilanteista, joissa irtisanomisperuste voi täyttää asiallisuuden vaatimuksen. Näitä voivat olla esimerkiksi:
Irtisanomisperusteen olemassaolo arvioidaan kuitenkin aina kokonaisharkinnan perusteella. Arvioinnissa huomioidaan muun muassa:
Työtehtävien luonne.
Työntekijän aiempi toiminta.
Työnantajan oma menettely.
Työnantajan koko.
Työnantajalle aiheutunut vahinko.
Vaikka painavan syyn vaatimus poistui, irtisanomisperuste ei saa olla vähäinen. Yksittäinen lievä virhe tai tavanomainen puutteellisuus työsuorituksessa ei lähtökohtaisesti riitä irtisanomiseen.
Irtisanominen ei myöskään saa perustua:
Sairaus, vamma tai tapaturma eivät ole hyväksyttäviä irtisanomisperusteita, ellei työntekijän työkyky ole niiden vuoksi olennaisesti ja pitkäaikaisesti alentunut, eikä työsuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää.
Irtisanomismenettelyssä varoitus ja mahdollisuus korjata menettely säilyvät pääsääntönä. Varoitusta ei vaadita vain tilanteissa, joissa rikkomus on niin vakava, ettei työsuhteen jatkaminen ole kohtuullista.
Työnantajan on hyvä muistaa, että työntekijä voi riitauttaa irtisanomisen. Tällöin todistustaakka on työnantajalla.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että:
Lakimuutoksen arvioidaan madaltavan henkilöön liittyvän irtisanomisen kynnystä, mutta irtisanominen ei edelleenkään saa olla mielivaltainen tai vähäinen.
Muutoksen todellinen vaikutus ja tulkintalinjat täsmentyvät vasta uuden oikeuskäytännön myötä. Keskeinen arviointiperuste säilyy kuitenkin ennallaan:
Voidaanko työnantajalta kohtuudella edellyttää työsopimussuhteen jatkamista.
Myös työnantajan uudelleensijoitusvelvollisuutta koskeva sääntely muuttui vuoden 2026 alusta.
Aiemmin työnantajan tuli ennen henkilöön liittyvää irtisanomista selvittää, olisiko työntekijälle tarjottavissa muuta työtä.
Uuden lain mukaan tämä velvollisuus koskee enää tilanteita, joissa:
työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana
Muissa henkilöön liittyvissä irtisanomistilanteissa työnantajalla ei ole enää velvollisuutta selvittää uudelleensijoitusmahdollisuuksia.
Työsuhteen päättäminen on aina juridisesti herkkä tilanne. Huolellinen valmistelu, dokumentointi ja oikea menettelytapa vähentävät merkittävästi riitariskejä.
Suomen Lakitilitoimisto auttaa työnantajia varmistamaan, että irtisanominen tehdään lainmukaisesti ja hallitusti, osana kokonaisvaltaista talous- ja lakikumppanuutta.

Työntekijän voi irtisanoa henkilöön liittyvällä perusteella, jos irtisanomiselle on asiallinen syy. Syyn tulee liittyä työntekijän menettelyyn, velvoitteiden rikkomiseen tai työntekoedellytysten olennaiseen muuttumiseen, eikä se saa olla vähäinen tai mielivaltainen.

Asiallinen syy tarkoittaa, että työntekijä rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia velvoitteitaan tavalla, joka vaikuttaa työsuhteeseen merkityksellisesti. Kyse voi olla esimerkiksi toistuvasta työtehtävien laiminlyönnistä, epäasiallisesta käytöksestä tai määräysten noudattamatta jättämisestä.

Pääsääntöisesti kyllä. Työntekijälle on annettava varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä, ellei kyse ole niin vakavasta rikkomuksesta, että työsuhteen jatkamista ei voida kohtuudella edellyttää ilman varoitusta.

Uudelleensijoitusvelvollisuus koskee enää tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana. Muissa henkilöön liittyvissä irtisanomistilanteissa työnantajalla ei ole velvollisuutta selvittää muuta työtä.

Lakimuutoksen arvioidaan madaltavan irtisanomiskynnystä, mutta irtisanominen edellyttää edelleen tapauskohtaista kokonaisharkintaa. Ratkaisevaa on, voidaanko työnantajalta kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista.

Vuoden 2026 alusta lähtien henkilöön liittyvä irtisanominen ei enää edellytä painavaa syytä, vaan asiallinen syy riittää. Irtisanomisperuste ei silti saa olla vähäinen, syrjivä tai lainvastainen.

Pelkkä sairaus, vamma tai tapaturma ei ole hyväksyttävä irtisanomisperuste. Irtisanominen voi tulla kyseeseen vain, jos työkyky on olennaisesti ja pitkäaikaisesti alentunut eikä työsuhteen jatkamista voida kohtuudella edellyttää..

Todistustaakka on työnantajalla. Työnantajan on pystyttävä osoittamaan, että irtisanomiselle oli laissa sallittu peruste. Tästä syystä irtisanomisperusteet ja varoitukset on tärkeää dokumentoida huolellisesti.
Yhdestä paikasta kattava valikoima kirjanpidon, taloushallinnon ja yritysjuridiikan palveluita, jotka tukevat yrityksesi kasvua ja tehokkuutta. Meidän tapamme on yhdistää yrityksille lakipalvelut ja kirjanpito saumattomasti yhteen, mikä tarjoaa asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua ja turvaa.
Tiimimme koostuu taloushallinnon sekä yritysjuridiikan asiantuntijoista, jotka työskentelevät käsi kädessä varmistaakseen, että asiakkaamme saavat parhaan mahdollisen tuen liiketoimintaansa.
Työsopimuslain muutos 1.1.2026 madaltaa irtisanomiskynnystä. Lue, milloin irtisanominen on asiallinen ja miten menettely ja velvollisuudet muuttuvat.
Eduskunta on hyväksynyt 1.12.2025 hallituksen esityksen, jonka mukaan 14 prosentin alennettu arvonlisäverokanta laskee 13,5 prosenttiin.
Valmistaudu vuoteen 2026! Katso yrittäjän tärkeät päivämäärät, verotuksen aikataulut, työnantajamaksut sekä matkakulujen ja luontoisetujen summat. Koottu ja selkeä list
Tutustu Jenniin, Suomen Lakitilitoimiston kirjanpitäjään ja esihenkilöön. Inhimillistä asiantuntijuutta, tarkkaa taloushallintoa ja aitoa tukea yrittäjille.
Suunnatulla osakeannilla voi olla merkittäviä verovaikutuksia erityisesti silloin, kun anti toteutetaan alihintaan tai maksuttomana. Tällöin verottaja voi katsoa, että osakkei
Miten asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestystä muutetaan? Lue selkeä opas hallituksen valmistelusta, yhtiökokouksen päätöksestä ja PRH-rekisteröinnistä.
Tilinpäätös kertoo yrityksen suunnan – hyödynnä Controller ja VeroOptimi -palvelut varmistamaan kannattava kasvu ja verotehokas talous
Firman piikkiin! Mitä kuluja voi vähentää verotuksessa? Lue asiantuntijan opas yrittäjän verovähennykset - Lakitilitoimisto tukenasi!
Kevät on kirjanpitäjän kiireisintä aikaa, sillä useimmiten yritysten tilikausi on kalenterivuosi. Suuremmilla yrityksillä tilinpäätösvientejä tehdään jo kuukausittain,
You are currently viewing a placeholder content from Facebook. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Instagram. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information