Asiakaslehti kevät 2025
Työntekijän palkkaaminen ajankohtana tänä vuonna? Nopeampaa ja vaivattomampaa kiinteistökauppaa? Lue asiakaslehti kevät 2025!
Asiakaslehti talvi 2024
Facebook
Twitter
LinkedIn
Uuden rahanpesulain vaikutus tilitoimistojen toimintaan
Kirjoittanut Sofia Tamminen – Suomen Lakitilitoimisto
Kirjanpitäjä tiedustelee?
Oletko ehkä havahtunut siihen, että kirjanpitäjäsi on alkanut kysellä sinulta enemmän liiketoimistasi? Onko esimerkiksi kuittien ja muiden tositteiden pyytäminen lisääntynyt, tai onko saamasi ohjeistus muuttunut yleisesti tiukempaan suuntaan?
Tällainen lisätietojen ja selvitysten pyytäminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita sitä, että jokin olisi vialla, vaan kyse on uuden rahanpesulainsäädäntömme asettamista pakottavista velvoitteista. Laki rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä (444/2017), josta myöhemmin käytämme nimitystä rahanpesulaki, asettaa tilitoimistoille entistä suuremman roolin rahanpesun estämisessä, velvoittaen ne aiempaa perusteellisempaan selvitysmenettelyyn omaa toimintaa harjoittaessaan.
Syynä tähän on se, että tilitoimistot ovat rahanpesun ja terrorismin torjunnan kannalta erinomaisessa asemassa, sillä niiden on toiminnassaan mahdollista tunnistaa riskejä ja toimia, joita voidaan arvella käytettävän hyväksi tällaisiin tarkoituksiin. Tällaisilla toimialoilla toimivia elinkeinonharjoittajia kutsutaan yleisesti ilmoitusvelvollisiksi.
Uuden lainsäädännön johdosta tilitoimistojen tulee ilmoitusvelvollisina muun muassa:
Lähtökohta on se, että laskuttajan tulee kyetä toteen näyttämään sopimuksen syntyminen. Lasku on aiheeton, jos osapuolten välillä ei ole olemassa sopimusta, johon lasku perustuu. Sopimus voi olla myös suullinen. Puhelimessa tehty sopimus on sitova. Mikäli, et kuitenkaan ole tehnyt sopimusta suullisesti, etkä kirjallisesti ja saat laskun, on lasku aiheeton.
Tunnistaa asiakkaansa
Laki vaatii ilmoitusvelvollisia todentamaan yrityksen edustajan henkilöllisyyden sekä lisäksi selvittämään tosiasiallisten edunsaajien henkilöllisyydet.
Laatia riskiarvio
Laki edellyttää, että ilmoitusvelvolliset laativat riskiarvion niin omasta kuin asiakkaidensakin yritystoiminnasta. Riskiarvioissa tulee pohtia liiketoiminnan riskejä rahanpesun näkökulmasta sekä käsitellä ja arvioida keinoja, joilla näihin riskeihin pyritään puuttumaan. Riskiarviota tulee lisäksi päivittää säännöllisesti.
Noudattaa ilmoitus- ja selonottovelvollisuutta
Lainmukaisella ilmoitus- ja selonottovelvollisuudella tarkoitetaan ilmoitusvelvollisen velvollisuutta parhaansa mukaan selvittää kaikki asiakkaan poikkeavat tai epäilyttävät liiketoimet. Mikäli tällaista kyseenalaista liiketoimintaa havaitaan, tulee siitä aina tehdä ilmoitus rahanpesun selvittelykeskukselle.
Kouluttaa työntekijöitä ja laatia sisäinen ohjeistus
Ilmoitusvelvollisina toimivat yritykset ovat velvoitettuja kouluttamaan sekä ohjeistamaan työntekijöitään rahanpesulain noudattamisessa. On erityisen tärkeää, että henkilökunta on ajan tasalla kulloinkin voimassa olevasta lainsäädännöstä ja kykenee tunnistamaan laissa määritellyt edellytykset ilmoitusvelvollisuuden täyttymisestä. Tämän lisäksi yrityksillä tulee olla oma sisäinen ohjeistus ja toimintamalli, jotka varmistavat asioiden hoitamisen lain vaatimalla tavalla.
Toteuttaa säännöllisiä pakote- ja sanktiolistatarkistuksia
Laki edellyttää, että jokaisen ilmoitusvelvollisen tulee tarkistaa säännöllisesti, onko asiakkaan nimi pakote- tai sanktiolistalla. Mikäli ilmoitusvelvollinen havaitsee rekistereistään tai maksuliikenteestään pakotelistalla tai kansallisen jäädyttämispäätöksen kohteena olevan toimijan, tulee hänen välittömästi ilmoittaa asiasta eteenpäin asianmukaisille tahoille.
Yllä mainittujen velvoitteiden laiminlyönnillä voi olla tilitoimistoille mittaviakin seuraamuksia. Viranomaiset suorittavat jatkuvasti tarkistuksia varmistuakseen finanssialan toimijoiden toiminnan lainmukaisuudesta. Räikeistä velvoitteiden laiminlyönneistä on seurannut ilmoitusvelvollisille jopa 100 000 euron suuruisia rikemaksuja, unohtamatta tietenkään tästä seuraavia mainehaittoja. Näin ollen tilitoimistoilla on tältäkin kannalta voimakas motivaatio huolehtia vastuunsa hoitamisesta asianmukaisesti.
Kirjanpitäjä
Kun siis kirjanpitäjäsi pyytää sinulta lisäselvityksiä ja puuttuvia tositteita tai neuvoo sinua toimimaan toisin kuin itse tilanteessa haluaisit, ei hän tee tätä kiusallaan vaan alan ammattilaisena tietää miten asiassa tulee menetellä, jotta virkavalta ei ryhdy kyseenalaistamaan yritystoimintasi lainmukaisuutta. Samalla hän noudattaa itselleen laissa asetettuja velvollisuuksia sekä huolehtiessaan yrityksen kirjanpidosta ja asiakkaiden neuvonnasta, että toteuttaessaan vaadittavia toimenpiteitä rahanpesun ehkäisemiseksi.
Keskeistä on lisäksi huomioida, että erilaisista talousrikoksista on säädetty hyvinkin tuntuvia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Jo pelkästään tästäkin syystä lienee perusteltua kuunnella ja noudattaa oman kirjanpitäjän antamia ohjeistuksia, pitäen samalla mielessä, että kirjanpitäjä pyrkii omalla toiminnallaan ainoastaan edesauttamaan yrityksesi hyvinvointia.
Me Lakitilitoimistolla noudatamme aina voimassa olevaa lainsäädäntöä ja haluamme omalta osaltamme olla mukana tekemässä yritysmaailmasta entistä luotettavampaa ja turvallisempaa kaikille.
Omalla toiminnallamme pyrimme siihen, että asiakas kokee itsensä huomioiduksi, ja että saamme hänet vakuuttuneeksi siitä, että hänen yritystoimintansa hyvinvointi on meille tärkeää. Samanaikaisesti kuitenkin huolehdimme myös velvollisuuksistamme ilmoittaa eteenpäin kaikki sellainen toiminta, joka täyttää rahanpesulainsäädännön asettamat kriteerit tilanteeseen puuttumiselle.
Rahanpesulain asettamat velvoitteet näkyvät tilitoimistollamme muun muassa seuraavasti. Asiakkaan tunnistaminen hoidetaan asianmukaisesti. Tässä tunnistautumisen yhteydessä tunnistetaan kaikki ne henkilöt, joiden kanssa tulemme jatkossa asioimaan kyseisen yrityksen liiketoimintaa hoitaessamme. Tunnistuksen jälkeen asiakkaalle suoritetaan riskiarvio, joka sisältää kattavan selonoton asiakkaan yritystoiminnasta. Tämän jälkeen selvitämme vielä yrityksen osakkaat ja tosiasialliset edunsaajat.
Yllä mainittujen lisäksi pyrimme jatkuvasti seuraamaan yrityksen toimintaa. Tästä syystä saatamme siis olla yhteydessä asiakkaaseen, mikäli huomaamme jonkinlaista poikkeavaa tai epänormaalia käytöstä, johon on tarpeen reagoida mahdollisimman nopeasti. Tästä ei kuitenkaan tule hätääntyä, sillä tällä seurannalla toteutamme vain meille lainsäädännön määräämiä velvollisuuksia. Lähtökohtaisesti samassa yhteydessä myös aina neuvomme, miten asiassa tulee lain mukaan toimia oikein. Näin kannamme oman kortemme kekoon alalla toimivana vastuullisena toimijana.
Haluamme tilitoimistona olla asiakkaalle läsnä ja luoda merkityksellistä sekä molempia osapuolia kunnioittavaa luottamussuhdetta.
Varojen jako osakeyhtiöstä
Kirjoittanut Sofia Tamminen – Suomen Lakitilitoimisto
Osakeyhtiö on kaupparekisteritietojen mukaan Suomen ylivoimaisesti suosituin yhtiömuoto, jonka pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön varojen jako on kuitenkin tarkoin säänneltyä toimintaa, jonka edellytykset asetetaan osakeyhtiölaissa.
Säännösten noudattamisessa on syytä olla tarkkana, sillä lainvastainen varojen jakaminen voi johtaa merkittäviinkin oikeudellisiin seuraamuksiin. Olemme tähän artikkeliin koonneet kattavan tietopaketin siitä, miten osakeyhtiön varoja on mahdollista jakaa ja millaisia veroseuraamuksia siitä voi mahdollisesti seurata.
Milloin varoja voidaan jakaa?
Jotta varojen jako osakeyhtiöstä on mahdollista, tulee tiettyjen edellytysten täyttyä. Ensinnäkin tulee varmistaa, että yhtiöllä ylipäätään on jakokelpoisia varoja. Jakokelpoisten varojen määrän tulee lisäksi perustua vahvistettuun tilinpäätökseen ja arvioinnissa on otettava huomioon tilinpäätöksen laatimisen jälkeen yhtiön taloudellisessa asemassa tapahtuneet olennaiset muutokset.
Toinen huomioon otettava seikka on yhtiön maksukyvyn arviointi ennen varojenjakoa. Mikäli jo arviointivaiheessa tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan tosiasiassa maksukyvytön tai jaon johtavan yhtiön maksukyvyttömyyteen, ei varoja ole mahdollista jakaa.
Varojen jakamisesta päätetään yhtiökokouksessa, ja kyseisestä päätöksestä tulee ilmetä jaon määrä ja se, mitä varoja jakoon käytetään. Mikäli näitä edellä mainittuja edellytyksiä laiminlyödään, voi tilanne täyttää laittoman varojenjaon tunnusmerkistön.
Varojen jakotavat
Osakeyhtiölain mukaisia varojen jakamisen tapoja ovat:
- osingonjako ja jako vapaan oman pääoman rahastosta
- osakepääoman alentaminen
- omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen
- yhtiön purkaminen
Osingon jakaminen
Osingon jakaminen lienee kaikista yleisin varojenjakotapa ja siinä on kyse tilikauden ja aiempien tilikausien voiton jakamista osakkeenomistajille. Osinkoja maksetaan tietty summa osaketta kohti ja lain perusteella kaikki osakkeet tuottavat lähtökohtaisesti yhdenvertaisen oikeuden yhtiön jakamaan osinkoon. Tästä pääsäännöstä voidaan kuitenkin poiketa yhtiöjärjestyksessä muodostamalla erilajisia osakkeita, jotka sitten oikeuttavat eri suuruisiin osinkoihin.
Osingon jakamista suunnitellessa on kuitenkin huomioitava, että osingon määrä ei lähtökohtaisesti saa ylittää osakeyhtiön hallituksen esittämää osingon enimmäismäärää.
Osinkojen verotus vaihtelee sen mukaan, ovatko osingot peräisin pörssiyhtiöstä vai listaamattomasta yhtiöstä. Pörssiyhtiön tapauksessa osingon määrästä 85 % on veronalaista pääomatuloa eli osinkotuloa ja 15 % on verovapaata tuloa. Listaamattoman yhtiön tapauksessa osingon verotus puolestaan määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan osingon jakovuotta edeltävän vuoden tilinpäätöksestä jakamalla yhtiön nettovarallisuus ulkona olevien osakkeiden määrällä.
Osingosta, joka vastaa enintään 8 % osakkaan omistamien osakkeiden yhteenlasketusta matemaattisesta arvosta, on 25 % veronalaista pääomatuloa ja loput 75 % verotonta tuloa. Tällaista osinkoa voi yksi henkilö saada vuodessa enintään 150 000 euroa. Tämän rajan ylittävästä osingosta veronalaista pääomatuloa on 85 % ja loput 15 % verotonta tuloa.
Osingosta, joka puolestaan ylittää 8 % osakkeiden matemaattisesta arvosta, on 75 % veronalaista ansiotuloa ja loput 25 % verotonta tuloa.
Varojenjako vapaan oman pääoman rahastosta
Varojen jakaminen vapaan oman pääoman rahastosta tunnetaan yleensä sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston eli SVOP-rahaston palautuksena.
SVOP-rahaston varoja voidaan jakaa noudattaen lähtökohtaisesti samoja menettelysäännöksiä kuin osinkoa jaettaessa ja näin ollen varojen jako myös verotetaan pääsäännön mukaisesti osinkona. Edellä selostetusta poiketen varojenjakoa SVOP-rahastosta on kuitenkin mahdollista pitää verotuksessa luovutuksena, jos laissa tarkemmin säädetyt edellytykset täyttyvät.
Näiden edellytysten mukaan verovelvollisen tulee antaa luotettava selvitys siitä, että varoja jaetaan muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä, jaettavat varat ovat peräisin pääomansijoituksesta, pääomansijoitus palautetaan pääomansijoituksen tehneelle henkilölle ja pääomansijoituksen tekemisestä on varoja jaettaessa kulunut enintään kymmenen vuotta.
Mikäli SVOP-rahastosta saadut varat voidaan katsoa luovutuksena verotettavaksi, on niistä mahdollista vähentää alkuperäisen sijoituksen hankintameno. Tällöin varojen jaosta ei yleensä aiheudu välittömiä veroseuraamuksia.
Osakepääoman alentaminen
Osakeyhtiön varojenjako on mahdollista suorittaa myös osakepääomaa alentamalla. Osakepääoma on sidottua pääomaa eikä sitä näin ollen ole mahdollista jakaa vapaasti ulos yhtiöstä. Sitä voidaan kuitenkin alentaa velkojiensuojamenettelyä noudattaen, kunhan samalla varmistetaan, ettei se alita lain tai yhtiöjärjestyksen asettamia minimimääriä. Tällöin osakepääoman alentamisesta vapautuvat varat on mahdollista jakaa osakkeenomistajille.
Osakepääoman alentaminen vaatii aina yhtiökokouksen päätöksen, josta tulee ilmetä alentamismäärä tai alentamisen enimmäismäärä sekä alentamisen tarkoitus.
Osakeyhtiölaissa on lueteltu osakepääoman alentamisen mahdolliset tarkoitukset joita ovat osakepääoman jakaminen, osakepääoman alentaminen varojen siirtämiseksi vapaan oman pääoman rahastoon sekä osakepääoman käyttäminen sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon vapaa pääoma ei riitä.
Mikäli kyseessä on viimeiseksi lueteltu, ei velkojiensuojamenettelyn noudattaminen ole välttämätöntä.
Osakepääoman alentamisen yhteydessä on kuitenkin huomioitava osakkeiden mahdollinen nimellisarvo. Osakepääomaa ei saa alentaa niin, että sen määrä olisi vähemmän kuin osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo. Jos osakepääoma alentamisen jälkeen on pienempi kuin osakkeiden lukumäärä kerrottuna osakkeiden nimellisarvolla, on alentamispäätöksen yhteydessä myös joko alennettava osakkeiden nimellisarvoa tai vaihtoehtoisesti vähennettävä osakkeiden lukumäärää mitätöimällä osakkeita. Nämä muutokset edellyttävät lisäksi yhtiöjärjestyksen muuttamista.
Osakepääoman jakamisen on vakiintuneesti katsottu lukeutuvan luovutusvoittoverotuksen piiriin. Yhtiön osakkeenomistajalleen jakaman sidotun oman pääoman määrä on mahdollista vähentää osakkeiden hankintamenosta ja siten osakepääoman jakaminen ei yleensä aiheuta välittömiä veroseuraamuksia.
On kuitenkin tärkeä huomioida, että osakepääoman alentamista voidaan pitää verotusmenettelylain mukaisena peiteltynä osinkona, mikäli katsotaan, että varoja on jaettu osingosta menevän veron välttämiseksi. Peitelty osinko johtaa yleensä huomattaviin veroseuraamuksiin ja voi pahimmassa tapauksessa johtaa rangaistukseen veropetoksesta tai kirjanpitorikoksesta.
Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen
Omien osakkeiden hankinnassa osakeyhtiö hankkii omia osakkeitaan vapaaehtoisesti, joko vastikkeellisesti tai vastikkeetta osakkailtaan. Mikäli osakkeenomistaja sen sijaan velvoitetaan luovuttamaan osakkeitaan yhtiölle, joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan, on kyseessä omien osakkeiden lunastus. Käytännössä ero näiden kahden menettelyn välillä on siis toiminnan vapaaehtoisuus.
Lähtökohtana omia osakkeita hankittaessa on osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu siten, että kultakin osakkeenomistajalta hankitaan osakkeita suhteessa näiden vanhoihin omistuksiin. Osakkeita voidaan kuitenkin hankkia myös muussa suhteessa, mikäli siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy ja yhtiökokouksessa saavutetaan 2/3 enemmistö annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Tällöin kyse on suunnatusta hankinnasta.
Omien osakkeiden hankintapäätökselle on säädetty tietyt sisältövaatimukset ja siinä tulee mainita muun muassa osakkeista maksettava vastike ja perustelut sen määrittämiselle. Onkin hyvä huomioida, että tässä tapauksessa mahdollisen ylihinnan maksaminen kyseisistä osakkeista voi lukeutua laittomaksi varojenjaoksi. Lisäksi osakeyhtiölain mukaan omia osakkeita ei voi hankkia siten, että yhtiön vapaa oma pääoma menisi hankinnan myötä miinuksen puolelle. Yhtiöllä tulee siis olla voitonjakokelpoisia varoja vähintään osakkeiden hankintahintaa vastaava määrä.
Lähtökohtaisesti omien osakkeiden hankkimista pidetään osakkeenomistajan verotuksessa veronalaisena luovutuksena ja osakkaan saamaa luovutushintaa verotetaan pääsäännön mukaan luovutusvoittoverosäännösten mukaisesti.
Myös omien osakkeiden hankkimista voidaan pitää peiteltynä osinkona, jos osakkeet on hankittu tai lunastettu osingosta menevän veron välttämiseksi.
Omien osakkeiden hankkiminen ja lunastaminen
Yhtiön purkamisella tarkoitetaan yhtiön elinkeinotoiminnan lopettamista, jonka yhteydessä yhtiö luovuttaa pois kaiken omaisuutensa. Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön on mahdollista purkautua selvitysmenettelyn, konkurssin, kokonaisjakautumisen ja sulautumisen kautta.
Kun yhtiön toiminta lopetetaan vapaaehtoisen selvitysmenettelyn kautta, yhtiölle velkojen maksun jälkeen jäävä omaisuus on mahdollista jakaa osakkeenomistajille.
Purkautuvan osakeyhtiön verotuksessa yhtiön kaikki omaisuus arvostetaan käypään arvoon, jolloin yhtiön rahoitus-, vaihto-, sijoitus- ja käyttöomaisuuden sekä muun omaisuuden luovutushinnaksi katsotaan omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaava määrä. Yhtiön elinkeinotoiminnan tulolähteessä purkuvoitto tai -tappio määritetään vähentämällä yhtiön omaisuuden hankintamenot omaisuuden todennäköistä luovutushintaa vastaavasta arvosta. Mikäli erotuksesta jää luovutusvoittoa, on se verotettava elinkeinotoiminnan tulolähteen tulona. Mikäli tuloksena on puolestaan luovutustappio, on se vastaavasti vähennyskelpoinen elinkeinotoiminnan tulolähteen tulosta.
Yhtiön purkautuessa yhtiön osakasta puolestaan verotetaan saamastaan jako-osuudesta, jonka hän on saanut vaihdossa purkautuvan yhtiön osakkeista. Jako-osuus voi olla joko rahaa tai muuta omaisuutta käyvin arvoin arvostettuna. Jako-osaan kohdistuu luovutusvoiton tai -tappion verotus, joka lasketaan vähentämällä jako-osan määrästä joko osakkeiden todellinen hankintameno tai hankintameno-olettama 20/40 prosenttia sen mukaan kumpi on edullisempi vaihtoehto.
Hankintameno-olettama on alle 10 vuotta omistettujen osakkeiden kohdalla 20 % ja yli 10 vuotta omistetun omaisuuden kohdalla 40 %.
Näin laskettu luovutusvoitto on verotuksessa pääomatuloa, josta tulee maksaa veroa 30 % 30 000 euroon asti ja tämän ylimenevältä osalta 34 %. Mikäli osakkeenomistajalle puolestaan syntyy luovutustappiota, voidaan tämä tappio vähentää joko luovutusvoitoista tai muista pääomatuloista kyseisenä verovuonna sekä viitenä seuraavana vuotena.
Laiton varojen jako osakeyhtiöstä
Muissa kuin edellä mainituissa tilanteissa liiketapahtuma, joka vähentää yhtiön varoja, katsotaan laittomaksi varojen jaoksi. Lisäksi laittomasta varojenjaosta voi olla kyse silloin, kun yhtiö myy omaisuuttaan tai palveluitaan osakkeenomistajalle alihintaan tai vastavuoroisesti ostaa niitä osakkaaltaan ylihintaan.
Laittomaksi varojenjaoksi katsotaan myös tilanteet, joissa yhtiön varoja on jaettu ilman hallituksen esitystä tai ilman jakokelpoisia varoja. Seurauksena voi olla jaettujen varojen palauttaminen yhtiölle korkoineen sekä vahingonkorvausvelvollisuus yhtiön johdolle tai osakkeenomistajille. Lisäksi laiton varojenjako voi olla myös rangaistavissa osakeyhtiörikoksena, josta voidaan tuomita sakkoon tai vankeusrangaistukseen.
Haluatko varmistua osakeyhtiösi varojen jaon laillisuudesta ja välttää mahdolliset epätoivotut seuraamukset?
Yrittäjän tärkeitä päivämääriä, lukuja ja prosentteja vuodelle 2025
Kirjoittanut Susanna Huhta – Suomen Lakitilitoimisto
Tämä on kysymys, jota jokainen yrittäjä joutuu varmasti pohtimaan
Ota talteen ja merkitse kalenteriisi kaikki yritystoiminnan kannalta tärkeät päivämäärät, luvut ja prosentit vuodelle 2025!
Näiden avulla pysyt ajan tasalla veroilmoituksista, maksuaikatauluista ja muista lakisääteisistä velvoitteista, jotka vaikuttavat yrityksesi arkeen. Tämä muistilista auttaa sinua suunnittelemaan toimintasi tehokkaasti ja huolehtimaan kaikista velvoitteistasi ajallaan.
Valmistaudu siis vuoteen 2025!
Suomen Lakitilitoimisto Oy
Yhdestä paikasta kattava valikoima kirjanpidon, taloushallinnon ja yritysjuridiikan palveluita, jotka tukevat yrityksesi kasvua ja tehokkuutta. Meidän tapamme on yhdistää yrityksille lakipalvelut ja kirjanpito saumattomasti yhteen, mikä tarjoaa asiakkaillemme kokonaisvaltaista palvelua ja turvaa.
Tiimimme koostuu taloushallinnon sekä yritysjuridiikan asiantuntijoista, jotka työskentelevät käsi kädessä varmistaakseen, että asiakkaamme saavat parhaan mahdollisen tuen liiketoimintaansa.
