Asiakaslehti kevät 2025
Työntekijän palkkaaminen ajankohtana tänä vuonna? Nopeampaa ja vaivattomampaa kiinteistökauppaa? Lue asiakaslehti kevät 2025!
Uusi yhteistoimintalaki astui vuoden vaihteessa 2022 voimaan. Laki velvoittaa yli 20 henkeä työllistäviä työnantajayrityksiä heti. Siirtymäsäännökset koskevat ainoastaan muutamia lain kohtia, esimerkiksi työyhteisön kehittämissuunnitelman laatimista. Työ kannattaa kuitenkin aloittaa heti, sillä mm. velvoite jatkuvaan vuoropuheluun henkilöstön kanssa velvoittaa alusta saakka, eli nyt heti. Vuoropuhelua on käytävä neljännesvuosittain, jos työntekijöitä on säännönmukaisesti yli 30 ja kaksi kertaa vuodessa, jos työntekijöitä on vähintään 20. Työyhteisön kehittämissuunnitelma toimii vuoropuhelun tärkeänä apuvälineenä.
Työnantajan on laadittava yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä työyhteisön suunnitelmalliseksi ja pitkäjänteiseksi kehittämiseksi. Kehittämissuunnitelma vastaa pitkälti vanhan yhteistoimintalain mukaista henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa. Asiasta on kuitenkin uudessa laissa säädelty tarkemmin.
Kehittämissuunnitelmassa tulee kuvata myös edellä mainittujen asioiden nykytilanne ja ennakoitavissa olevat kehityskulut sekä kehittämisen päämäärät. Kehittämissuunnitelma ei ole kerran kirjoitettava asiakirja vaan jatkuvasti päivitettävä kehittämisen työkalu.
Jatkuvan vuoropuhelun on tarkoitus edistää mm. riittävää ja oikea-aikaista tiedonkulkua sekä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia asioissa, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan tai asemaansa. Vuoropuhelussa on mahdollista nostaa esille ennakolta kehityskulkuja ja seikkoja, jotka voivat myöhemmin johtaa jopa muutosneuvotteluiden aloittamiseen. Vuoropuhelun piiriin kuuluvien teemojen kirjo on varsin laaja. Tarkoituksena on, että työnantaja ja henkilöstö voivat yhdessä harkita, mitkä kysymykset ovat keskeisiä juuri heille ja juuri sillä hetkellä. Vuoropuhelussa voidaan käsitellä esimerkiksi yrityksen taloudellista tilannetta ja kehitysnäkymiä, työpaikan sääntöjä, käytäntöjä ja toimintaperiaatteita, henkilöstön rakennetta, ulkopuolisen työvoiman käyttöä, osaamistarpeita sekä työhyvinvointiasioita.
Henkilöstön hallintoedustusta koskeva lain 5. luku velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 150 työntekijää.
Uudessa yhteistoimintalaissa muutosneuvotteluiden piiriin kuuluvat niin työnantajan työjohtovallan nojalla harkitsemat yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset kuin myös taloudellisella ja tuotannollisella perusteella tehdyt sopeutukset ja muutokset. Aikaisemmassa laissa näistä säädettiin erikseen lain 6. ja 8. luvussa.
Muutosneuvottelut on käytävä laissa määrättyjen menettelytapasäännösten mukaisesti, jos työnantaja harkitsee taloudellisella tai tuotannollisella perusteella yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista tai muuttaa yksittäisen työntekijän tai työntekijöiden työsopimuksen olennaista ehtoa.
Muutosneuvottelut on käytävä myös silloin kun työnantaja harkitsee tekevänsä työnjohtovallan nojalla yhden tai useamman työntekijän asemaan vaikuttavia olennaisia muutoksia. Tällaiset muutokset voivat koskea mm. työtehtäviä, työmenetelmiä, töiden järjestelyitä, työtilojen järjestelyitä tai säännölliseen työaikaan tehtäviä muutoksia.
Laissa tarkennetaan ajankohtaa, koska muutosneuvottelut tulisi aloittaa. Ilmaisu harkitsee tarkoittaisi vaihetta, jossa työnantaja kykenee yksilöimään suunnittelemansa toimenpiteen ja siihen liittyvät henkilöstövaikutukset tavalla, että hän pystyisi pääosin laatimaan neuvotteluesityksen ja neuvottelemaan asiaa koskevista kysymyksistä. Neuvotteluesitys saa ja oikeastaan pitääkin olla tehtynä. Tilanne pitää kuitenkin olla sellainen, että työnantaja voi tosiasiallisesti tehdä muutoksia esitettyyn.
Nyt viimeistään kannattaa tutustua mitä uusi yhteistoimintalaki tuo tulleessaan ja miten siihen pitäisi reagoida.
Jos yhteistoimintalaki koskee yritystäsi tai työpaikkaasi, Suomen Lakiekonomeilta saat apua yhteistoimintalain noudattamiseen sekä lakisääteisten suunnitelmien laatimiseen.
Työntekijän palkkaaminen ajankohtana tänä vuonna? Nopeampaa ja vaivattomampaa kiinteistökauppaa? Lue asiakaslehti kevät 2025!
Kun suunnittelet yrityksen perustamista, yksi ensimmäisistä ja tärkeimmistä päätöksistä on yritysmuodon valinta. Tämä päätös vaikuttaa monin tavoin yritystoimintaasi..
Yrityksen perustaminen vaatii perusteellista suunnittelua, strategista ajattelua ja ennen kaikkea, rohkeutta astua tuntemattomaan. Olemme koonneet viisi tärkeintä!
Aiemmasta alennetun 10 % alv:n kuuluvat tavarat ja palvelut siirtyvät alennetun 14 % alv:n piiriin. Nämä tulevat muutokset astuvat voimaan jo 1.1.2025 alkaen.
Ota talteen ja merkitse kalenteriisi kaikki yritystoiminnan kannalta tärkeät päivämäärät, luvut ja prosentit vuodelle 2025! Lue lisää.
Uuden rahanpesulain vaikutus tilitoimistojen toimintaan? Varojen jako osakeyhtiössä? Lu uusin asiakaslehti
Osakeyhtiö on kaupparekisteritietojen mukaan Suomen ylivoimaisesti suosituin yhtiömuoto, jonka pääasiallinen tarkoitus on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön varojen
Asuntosijoittaminen jatkaa suosiotaan vakaana ja helposti ymmärrettävänä tapana kasvattaa omaa varallisuuttaan. Lue aiheesta lisää
Arvonlisäverokanta muuttui 1.9.2024, saako sen unohtaa? Ketkä allekirjoittavat tilinpäätöksen? Mitä jos osakeyhtiö menettää oman pääoman?
You are currently viewing a placeholder content from Facebook. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Instagram. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information