Kuka saa määrätä toimitusjohtajaa?
Kuulin tässä joku aika sitten näkemyksen, että kunnanjohtaja voisi antaa määräyksiä kunnan omistaman tytäryhtiön toimitusjohtajalle. Näkemys..
Liiketoimintakauppa on pääsääntöisesti edullisempi ostajan kannalta ja osakekauppa myyjän näkökulmasta. Osapuolten intressien yhdistäminen sitten onkin suurempi pulma.
Kyse on siis siitä, miten osakeyhtiön kauppa toteutetaan. Tehdäänkö kauppa yhtiön liiketoiminnasta, jolloin myyjälle jää vanha yhtiö vai tehdäänkö kauppa yhtiön osakkeista. Tässä artikkelissa ei tarkastella sitä, jos myynnissä olisi vain osa yhtiön osakkeista tai myytäisiin vain osa yhtiön liiketoiminnasta. Artikkelissa tarkastellaan tilannetta, jossa luovutaan koko yritystoiminnasta ja luopuvana osakkeenomistajana on luonnollinen henkilö eikä kyseessä ole sukupolvenvaihdostilanne.
Liiketoimintakaupassa kauppa tehdään yhtiön liiketoiminasta mukaan lukien koneet, kalusto, varasto sekä muu varallisuus ja sopimukset. Käytännössä koko business siirtyy ostavalle yhtiölle. Kyseessä on myös työsopimuslain (55/2001) 1. luvun 10§:n tarkoittama liikkeenluovutus, jolloin henkilöstö siirtyy ns. vanhoina työntekijöinä ostajan palvelukseen.
Osakekaupassa vaihtuu osakeyhtiön osakkeiden hallinta- ja omistusoikeus. Yhtiön liiketoimintaa harjoittaa siis kaupan jälkeenkin sama yhtiö. Tällöin sopimuskumppaneiden sopimusosapuoli ei vaihdu eikä työntekijöiden työnantajan.
Katsotaanpa asiaa ensin ostajan näkökulmasta. Liiketoimintakaupassa ostaja saa vähentää koko kauppahinnan, myös ns. liikearvon yhtiön tuloksesta tulevina tilikausina (KPL 5. luku 9§.) Liikearvo tarkoittaa sitä osaa kauppahinnasta, joka ei kohdistu mihinkään tiettyyn varallisuuserään. Kyse on siis kauppahinnan osasta, joka on maksettu tulevista tuotto-odotuksista.
Ostaessaan yhtiön osakkeet, ei ostaja saa vähentää kauppahintaa ennen kuin luovuttaa ostetut osakkeet eteenpäin.
Ostettaessa liiketoiminta, lähtökohtaisesti yhtiön velat eivät siirry ostajalle tai ainakin niiden siirtymisestä voidaan sopia. Samoin ennen liiketoimintakauppaa syntyneet reklamaatio- tai muut sopimusvastuut eivät lähtökohtaisesti siirry ostajalle. Ostajan ei myöskään ole pakko ostaa oikeutta myyjän toiminimeen, mikäli siihen liittyy negatiivisia vivahteita. Toimintaa on siis mahdollista jatkaa uudella nimellä.
Osakekaupassa ostetaan yhtiö, mukaan lukien koko sen vanha historia ja mahdollinen painolasti.
Liiketoimintakaupassa pitää kuitenkin muistaa, että liiketoiminnan sopimukset eivät automaattisesti siirry ostajalle, mikäli sopimukset eivät sisällä yksipuolisen siirron mahdollistavaa ehtoa. Ostajan onkin huolehdittava siitä, että keskeiset sopimukset saadaan siirrettyä ostajan haltuun. Toisiaan tämä saattaa kääntää painopisteen osakekaupan puolelle.
Asia ei siis kokonaan ole mustavalkoinen. Mm. sopimukset tai usein liiketoimintakaupoissa käytetty korkeampi kauppahinta voi siirtää ostajankin mielipidettä kohti osakekauppaa.
Myyjä saa tehdä osakekaupan kauppahinnasta 20% tai 40% hankintameno-olettaman (TVL 2. luku 46§). Erityisesti mikäli osakkeet on omistettu yli 10 vuotta, on verohyöty merkittävä. Tällöin verovelvollinen saa vähentää luovutushinnasta ensin 40% ja vasta tämän ylittävältä osalta maksetaan luovutusvoitosta pääomaveroa. Osakekaupassa kauppahinta tulee suoraan myyjälle itselleen ei yhtiölle.
Liiketoimintakaupassa kauppahinta tulee yhtiölle. Yhtiö ei saa tehdä hankintameno-olettamaa (TVL 2. luku 46§). Luovutusvoitto lisätään yhtiön tilikauden tulokseen, josta osakeyhtiö maksaa yhteisöveroa 20%. Tämän jälkeen osakkeenomistajan on päätettävä miten nostaa varat yhtiöstä ulos. Tämä voidaan tehdä vain Osakeyhtiölain (2006/624) tuntemia varojen jako tapoja noudattaen. Varojen jako tavat löydät OYL 13. luvun 1§:stä. Osa yhtiön varallisuudesta voi olla nostetavissa palkkana, huomioiden Ennakonperintälain (1996/1118) ja Tuloverolain (1992/ 1535) säädökset. Yhtiö voidaan myös purkaa selvitystilamenettelyn kautta. Tällöin jäljelle jäävät varat jaetaan jako-osuutena osakkeenomistajille. Osakkeenomistajalla on tällöin mahdollisuus hyödyntää hankintameno-olettamaa.
Myyjän verotus on siis liiketoimintakaupan luovutushinnasta ja kauppahinnan siirtämisestä osakkeenomistajan haltuun yleensä huomattavasti raskaampi ja monimutkaisempi kysymys kuin osakkeenomistajan verotus suoran osakeluovutuksen yhteydessä.
Osakekauppa on sikälikin edullisempi myyjälle, koska tällöin vastuut ja velvoitteet jäävät yhtiöön eivätkä myyjälle.
Yrityskauppa on siis kokonaisuus, jossa kauppahinta ei ole yksin määräävä tekijä, vaan myös moni muu asia tulee ottaa huomioon. Yrityskaupan valmistelu kannattaakin aloittaa riittävän ajoissa. Lakiekonomien Yrityskauppakoulutuksesta saat helposti lisätietoja.
040 562 6407
juha.tuominen@lakiekonomit.fi
Suomen Lakitilitoimiston hallituksen puheenjohtaja
Kuulin tässä joku aika sitten näkemyksen, että kunnanjohtaja voisi antaa määräyksiä kunnan omistaman tytäryhtiön toimitusjohtajalle. Näkemys..
Konsultointisopimuksen taustalla on yleensä tilanne, jossa konsultti myy asiantuntemustaan asiakkaalle, joka luottaa konsultin tietävän...
Uskaltaako tätä sopimusta allekirjoittaa? Otsikon kysymykseen liittyen ehkä suurin ongelma on se, että tätä kysymystä ei aina kysytä riittävän ajoissa eli ennen...
Yrityskauppa on ostajan sekä myyjän näkökulmasta iso päätös. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan yrityskauppaan valmistautumista myyjän näkökulmasta.
Liiketoiminta- vai osakekauppa? Kysymys nousee esille yritystoiminnasta luovuttaessa tai yritystoimintaa ostettaessa.
Osakeyhtiölain mukaan varsinaisessa yhtiökokouksessa on päätettävä...
Tässä kirjoituksessa keskitytään yritysten tietoturvallisuuden perusasioihin, ennaltaehkäisyyn ja turvallisiin toimintatapoihin, miten jokaisessa yrityksessä voi parantaa oma
Miten välttää riidat sopimuskumppanin kanssa? Peruslähtökohta on se, että asioista sovitaan etukäteen laatimalla osakassopimus.
Työnantaja – tuntuuko siltä, että sinulla on liikaa velvoitteita? Työlainsäädännön perustarkoitus on työntekijän suojeleminen. Työantajalle onkin asetettu varsin laaja
Yrittäjäkatu 22
37100 Nokia
asiakaspalvelu@lakitilitoimisto.fi
Muut toimipisteemme
Parkanontie 60, Parkano
Prunnintie 6, Kihniö
Jämijärventie 28 B 2, Jämijärvi
Sellukatu 5 A, Tampere