Toiminnanohjausjärjestelmä tilitoimistossa
Toiminnanohjausjärjestelmä auttaa tilitoimistoa hallitsemaan prosesseja, parantamaan kannattavuutta ja tukemaan henkilöstön työhyvinvointia.
Hallitus on antanut 12.11.2020 esityksen (HE 222/2020) työntekijöiden kilpailukieltosopimuksia koskevan sääntelyn muuttamisesta. Lakiesitys on tällä hetkellä eduskunnan valiokuntakäsittelyssä ja siirtyy sieltä täysistuntokäsittelyyn. Lainmuutoksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022.
Jos lakiesitys menee läpi sellaisenaan, työnantajan ei olisi mahdollista jatkossa enää sopia työsuhteen jälkeiseen aikaan ulottuvista kilpailukieltoehdoista korvauksetta. Kilpailukieltosopimuksen solmiminen edellyttäisi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä kuten tähänkin asti. Jatkossa työnantajalle aiheutuisi kilpailukieltosopimusten käytöstä korvausvelvollisuuden myötä merkittäviä kustannuksia. Työnantajan velvollisuus maksaa korvausta kilpailukieltosopimuksista koskisi kaikkia sopimuksia riippumatta niiden kestosta. Korvauksen määrä porrastuisi rajoitusajan perusteella; 1–6 kk:n rajoitusajalta korvaus olisi 40 % työntekijän tavanomaisesta palkasta ja yli 6 kk:n mittaisessa kilpailukieltosopimuksessa korvaus olisi 60 % työntekijän palkasta, korvauksen maksupäivä olisi sama kuin työntekijän palkanmaksupäivä työsuhteen aikana.
Esityksen mukaan työnantajalla olisi oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus noudattaen irtisanomisaikaa, jonka aika olisi oltava vähintään kolmasosa rajoitusajan pituudesta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Enintään kuuden kuukauden mittaisissa kilpailukieltosopimuksissa irtisanomisaika olisi täten aina vähintään kaksi kuukautta. Työnantajan yksipuolinen oikeus irtisanoa kilpailukieltosopimus lakkaisi sen jälkeen, kun työsuhteen irtisanomista tai päättämistä koskeva ilmoitus olisi annettu. Jos työntekijän työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä, kilpailukieltosopimus ei sido työntekijää.
Ennen voimaantuloa solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin vanhaa lakia yhden vuoden siirtymäaikana. Lainsäädännön siirtymäajan puitteissa ajalla 1.1.–31.12.2022 työnantajalla olisi oikeus panna täytäntöön sopimus suorittamatta lain perusteella määräytyvää korvausta, jos kilpailukieltosopimus on sovittu enintään 6 kk ajalle tai sanoa kilpailukieltosopimus yksipuolisesti irti ilman irtisanomisaikaa. Siirtymäajan jälkeen myös ennen 1.1.2022 solmittuihin kilpailukieltosopimuksiin sovellettaisiin uusia säännöksiä.
Lakimuutoksen hyväksymisen myötä työnantajan, jolla on solmittuna kilpailukieltosopimuksia, on suositeltavaa ryhtyä toimenpiteisiin hyvissä ajoin ennen muutosten voimaantuloa. Kannattaa kartoittaa ne roolit, joissa jatkossa halutaan käyttää työsuhteen päättymisen jälkeistä kilpailukieltoa. Kannattaa myös kartoittaa nykyinen sopimuskanta ja peilata sitä työnantajan tahtotilaan ja harkita sopimusten päivittämistä vastamaan tätä. Jatkossa rekrytoinnissa kannattaa arvioida tapauskohtaisesti onko kilpailukieltosopimuksen solminen perusteltua ja tarpeellista. Uusien kilpailukieltosopimusten tekeminen tulee tehdä harkiten sekä miettiä olisiko mahdollista tehdä kilpailukieltosopimusten sijaan esimerkiksi rekrytointi- ja houkuttelukieltosopimuksia. On kuitenkin huomattava, että sopimuksen luonnetta arvioidaan aina kuitenkin ensisijaisesti sen sisällön eikä otsikon perusteella. Tällä periaatteella oikeuskäytännössä esimerkiksi houkuttelukielto on joissain tapauksissa rinnastettu kilpailukieltosopimukseksi.
Muutokseen varautumisessa on syytä vielä huomioida, että lakimuutoksen käsittely eduskunnassa on vasta edessä eikä hallituksen esitystä ole vielä hyväksytty.
juha.tuominen@lakiekonomit.fi
040 562 6407
Lakitilitoimiston hallituksen puheenjohtaja
Toiminnanohjausjärjestelmä auttaa tilitoimistoa hallitsemaan prosesseja, parantamaan kannattavuutta ja tukemaan henkilöstön työhyvinvointia.
Osakassopimus turvaa osakkaiden väliset suhteet ja ennaltaehkäisee riidat. Lue lisää!
Nuorena yrittäjäksi! Lue selkeä ja käytännönläheinen opas yrityksen perustamiseen, talouteen, markkinointiin ja yrittäjän arkeen.
Mitä asiakirjoja työnantajan on pidettävä ajan tasalla ja miksi ne ovat tärkeitä työsuhteiden ja työturvallisuuden kannalta
Palkka-avoimuusdirektiivi tuo uusia velvoitteita työnantajille vuonna 2026. Lue, miten direktiivi vaikuttaa palkkahaitareihin ja yrittäjän velvollisuuksiin.
Miten kehittämismenot käsitellään kirjanpidossa oikein? Lue, milloin aktivointi kannattaa, mitä riskejä siihen liittyy ja miten vältät yleisimmät virheet.
Tutustu Emmiin, taloushallinnon harjoittelijaan Lakitilitoimistossa. Näin harjoittelu kasvattaa osaamista kirjanpidossa, palkanlaskennassa ja tilinpäätöksissä.
Miten Lakitilitoimisto huolehtii tietoturvasta? Tutustu toimintatapoihin ja yhteistyöhön JH Computer Oy:n kanssa – turvallinen taloushallinto yrittäjälle.
Tutustu Hannaan, Suomen Lakitilitoimiston markkinointipäällikköön. Luova tekijä, joka tuo yrityksien asiantuntijuuden näkyväksi.
You are currently viewing a placeholder content from Facebook. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More InformationYou are currently viewing a placeholder content from Instagram. To access the actual content, click the button below. Please note that doing so will share data with third-party providers.
More Information