Hyvät sopimuskäytännöt tarkoittavat parhaimmillaan sitä, että yritys kasvattaa myyntiään näyttäytymällä yhteistyökumppanina, jonka kanssa on turvallista ja tuottavaa tehdä yhteistyötä. Yrityksen sopimuksia käyttävä henkilökunta ymmärtää lainsäädännön asettamat reunaehdot ja osaa niitä hyödyntäen toimia riittävän joustavasti sopimussuhteen sisällä. Eturistiriitatilanteessa osataan huomioida myös toisen osapuolen intressit. Tämä saattaa joskus tarkoittaa sitä, että jostain sen hetkisestä omasta edusta voidaan luopua toisen hyväksi, jotta pidemmällä aikavälillä luottamuksellinen yhteistyö voi tuottaa hedelmää. Omasta oikeudesta luovuttaessa tulee kuitenkin osata huomioida luopumisen vaikutukset sopimuksen sisältöön. Tarvittaessa omasta oikeudesta luopuminen tulee osata tehdä siten, että vastaavassa tilanteessa myöhemmin voidaan toimia sopimuksen mukaisesti, kuten alun perin on ollut tarkoitus.
Sopimuksen sisällön voidaan katsoa muuttuneen, jos sopijapuolet toimivat toisin kuin varsinaisessa sopimuksessa on sovittu. Tästä syystä sopimuksesta poikkeaminen tulee tehdä yhdessä sovitulla tavalla todisteellisesti ja siten, että molemmat osapuolet ymmärtävät poikkeamisen tilapäisyyden. Eri asia on, jos on ollutkin tarkoituskin muuttaa sopimusta pysyvästi, toimimalla toisin.
Hyvät sopimuskäytännöt tarkoittavat luonnollisesti myös omien kohtuullisten etujen turvaamista. Omien etujen turvaaminen tarkoittaa sitä, että se tarkoitus, johon sopimuksella pyritään, saadaan toteutetuksi sovituin kustannuksin ja resurssein. Päinvastaisessa tilanteessa sopimukselle asetettua tavoitetta ei saavuteta ja pahimmillaan joudutaan vielä maksamaan korvauksia toiselle osapuolelle. Sopimus, jossa molempien osapuolten saamat edut ovat tasapainossa sopimuksen toteuttamisen vaatimiin resursseihin, mahdollistaa tasapainoisen, riidattoman ja tuottoisan yhteistyösuhteen. Tasapainoinen tilanne on siis paras myös omien etujen kannalta.
Ensisijaisessa asemassa hyvissä sopimuskäytännöissä on yhtiön johdon asennoituminen sopimuksiin työvälineenä. Työvälineet tulee olla kunnossa ja niiden tulee olla tarkoituksiinsa sopivia. Työvälineitä tulee myös huoltaa määräajoin. Henkilökunnan osaaminen on keskeistä. Toisiaan on hyvä turvautua ulkopuolisen asiantuntijan apuun. Näin ei kuitenkaan ole aina mahdollista tehdä, koska tällöin sopimusten laatimiskustannukset nousisivat liian suuriksi. Hyvät, määräajoin päivitetyt, sopimuspohjat, sopimusten hallintajärjestelmä, yhdistettynä osaamiseen vievät pitkälle ja pitävät ylimääräiset kustannukset kurissa.
Hyviä sopimuskäytäntöjä on tietysti myös monia muitakin, yleisiä ja sopimustyyppikohtaisia. Loppu viimeksi yrityksen asiakkaat päättävät noudattaako yritys hyviä sopimuskäytäntöjä, vai onko se liian riskialtis toimija sopimuskumppaniksi.
